Kymmenen vuotta sitten oli homoudesta eheytynyt Anni, nyt transsukupuolisuudesta eheytynyt Viivi


Katsoin eilen A-studiota, jossa käsiteltiin transaihetta. Transsukupuolisten lisäksi studioon oltiin yleisen linjan mukaan kaivettu jostain taas "vastapuolen edustaja". Tiedättehän sen kreationistin, joka on raahattu studioon keskustelemaan evoluutiobiologin kanssa, ikään kuin heidän näkemyksensä asioista olisivat yhtä vakavasti otettavia.

Tämän iltaisessa ohjelmassa tämä vastapuolen edustaja oli nimeltään Viivi Luoma. Nainen, joka oli väittämänsä mukaan eheytynyt transsukupuolisuudesta ja valinnut itse tämän tien. Transsukupuolisuus oli hänen mielestään sairaus eikä hän uskonut, että ihmisellä on olemassa sukupuoli-identiteetti. Siihen, miten ihminen pystyy esimerkiksi vastaamaan kysymykseen mitä sukupuolta hän edustaa, mikäli hänen aivoillaan ei ole sukupuoli-identiteettiä ei saatu vastausta. Haluaisin kovasti kuulla sen.

Viivin mielestä ihminen ei voi luottaa omiin tuntemuksiinsa. Pitäisi uskoa jonkin ylemmän tahon parempaan tietoon. Ketään ei varmaan yllätä, että Viivi oli uskovainen (katolilainen).



Ilta toi elävästi mieleeni erään muiston. Muistatteko vielä noin kahdeksan vuotta sitten homokeskustelun alkupuolen aikoihin ilmestyneen Älä alistu! -kampajan, josta nousi iso kohu? Kyseessä oli joidenkin kirkon nuorisojärjestöjen organisoima kampanja, jonka päätoimijana oli Nuotta-lehti.

Kampanjassa meille esiteltiin anonyymi "Anni", joka oli lopettanut suhteen tyttöystäväänsä, "eheytynyt" ja hänen väitettiin olevan onnellisesti kihloissa poikaystävänsä kanssa. Kampanjassa korostettiin, että nuorten ei pitäisi antaa yhteiskunnan ja valtamedian määritellä millaisia heidän pitäisi olla vaan heidän pitäisi etsiä vastauksia tähän raamatusta.



"Juuri sinä olet Jumalan kuva, ainutlaatuinen luomistyö ja äärettömän arvokas Luojallesi. Kannat mukanasi arvokkaita Jumalan lahjoja, kuten tunteita, seksuaalisuutta, kaipuuta, unelmia, toiveita ja ennen kaikkea elämää! Sinun ei siis tarvitse määritellä identiteettiäsi ihmisten mielipiteiden perusteella, koska Luojasi haluaa lahjoittaa sinulle todellisen identiteettisi yksin armosta, ilman omia tekojasi. Jumalan antama identiteetti perustuu aina Raamattuun, Jumalan erehtymättömään ilmoitukseen suhteestaan sinuun."

Älä ajattele itse. Jumala määrittelee identiteettisi puolestasi.



Nykyään tällainen kampanja naurattaisi minua korniudellaan, mutta nuorena homopoikana ei kuulkaa naurattanut. Olin pikkukylän koulussa kaapissa ja koin kampanjan erittäin ahdistavana. Kampanja sai hissukoimmatkin oppilaat koulussamme julistamaan mielipiteitään homoista, eivätkä ne olleet erityisen positiivisia. Kenelläkään ei käynyt mielessäkään, että omassa koulussakin oli homoja. Muistan, että ympärilläni vellova tuomitseminen sai minut pelkäämään tulevaisuuteni puolesta. Olisin kaivannut kovasti halausta, mutta ei kaapissa olevana nuorena sellaista saanut mistään. Heteroille kavereilleni kampanja oli vain yksittäinen uskisten luotsaama juttu, joka ei vaikuttanut heihin mitenkään. 

Voin vain kuvitella miltä Viivin esiintyminen A-studiossa tuntui nuorista transsukupuolisista. Oma puolisoni huokasi jo ensi minuuteilla ja totesi, että taas sinne on raahattu tuollainen tapaus laukomaan mielipiteitään.



Jokin asia yhdistää kuitenkin sekä tätä päivää, että minun nuoruuttani. Nimittäin se, että tietyt uskovaiset ovat kuin piikki lihassa sateenkaarinuorten niskassa.

Ja sanoja tässä taistelussa ei säästellä. Kyseinen Viivi kutsui transmiehiä lähetyksessä kääpiöiksi ja eunukeiksi ja sanoi, että tosimies on pitkä ja lihaksikas. En tiedä miten tämän sanoisi kauniisti, mutta todetaan vaikka, että Viivi ei itsekään ollut ulkomuodoltaan varsinaisesti mikään "tosinainen". Hänen käyttämänsä termi saattaisi tulla monilla enemmän mieleen hänen ulkomuodostaan kuin useimpien transsukupuolisten miesten.

Minua ja puolisoani hänen esiintymisensä ohjelmassa ei vakuuttanut "eheytymisestä". Ohjelman kuvaus "pitkinhampainnainen" kuvasi loistavasti sitä, millainen kuva hänestä välittyi esimerkiksi ohjelmassa vieraana olleeseen transnaiseen Amandaan verrattuna. Häneen verrattuna Viivi vaikutti masentuneelta, rikkinäiseltä ihmiseltä, jonka pahoinvointi kumpusi kitkerinä puheina ja tarpeena mitätöidä transmiesten maskuliinisuus, kun ei sitä itse voi olla. Miesystäväni ei osannut edes loukkaantua vaan totesi, että henkilö kävi häntä lähinnä syvästi sääliksi.

Hyvinvoiva ihminen ei koe tarvetta sellaiseen. Jos jotain olen oppinut homoudestani niin sen, että ihmiset, joita se haittaa pakkomielteisesti kärsivät usein omista henkisistä ongelmista kyseisellä aihealueella. Puolisoni kautta olen oppinut paljon myös transfobikoiden tyypillisistä piirteistä. Heillä on hyvin usein itsellään jonkinlaista pahoinvointia sukupuolensa suhteen, eikä ole ollenkaan harvinaista, että se pakkomielteinen transvihaaja lopulta tunnustaa, että on kieltänyt itsensä vuosia.



Viivin esiintyminen ohjelmassa oli lisäksi täysin turhaa. Emme voi tietää onko hän koskaan edes ollut transsukupuolinen. On helppo mennä ohjelmaan ja väittää näin. On paljon ihmisryhmiä, joilla on intressejä harrastaa tällaista. Vaikka tarina olisikin tosi, sillä ei ole mitään tekemistä omasta päätöksestä johtuneen "eheytymisen" kanssa. Ei ole ainutkertaista, että nuoren ihmisen seksuaalinen tai sukupuolinen identiteetti hakee paikkaansa ja saattaa muuttua. Tiedän homo- ja transnuoria ja näitä asioita pohtineita, joilla itsemäärittely on muuttunut nuorella iällä tai hatarasti aikuisuuden puolella, ilman minkäänlaisia eheytymisyrityksiä. Tiedän jopa sellaisia, joiden seksuaalisuus tai käsitys siitä on muuttunut aikuisiällä.

Eheytymisyrityksistä ei ole muuta tieteellistä näyttöä kuin haitallinen vaikutus mielenterveyteen sen enempää homojen kuin transsukupuolistenkaan kohdalla. Niitä yritetään puolustella enimmäkseen tapauksilla, joissa muutos on tapahtunut itsestään nuoren kasvaessa, ei minkään hoidon seurauksena. Tieteellinen näyttö niiden toimivuudesta puuttuu täysin eli se tarkoittaa sitä, että kyseessä on vaihtoehtoinen uskomushoito.



Transsukupuolisilla olisi paljon lisättävää muiden Uskontojen uhrien kokemuksiin. Heitä ei tule altistaa uskonnollisten piirien levittämille valheille, painostukselle, henkiselle väkivallalle ja pilkalle. Jo perusjärki sanoo, että kukaan, joka kannustaa ihmistä toimimaan omaa luontoaan vastaan ei ole hänen puolellaan.

Toisin kuin Viivi ja Nuotta-kampanja väittävät, kukaan muu ei tiedä paremmin asioitaan kuin ihminen itse. Vain ihminen itse tietää, mikä häntä kiihottaa, millaisena hän nauttii kehostaan, millaisessa sosiaalisessa sukupuolessa hän haluaa elää tai millaisessa kehossa hän haluaa olla seksuaalisissa yhteyksissä jne. Jumalaa ei ole olemassa. On vain ihmisen luoma uskomusjärjestelmä, jolla siihen sopimattomia yksilöitä pahoinpidellään henkisesti.

Vai oletteko nähneet kymmenessä vuodessa paljonkin lisää "eheytyneitä" Anneja? Ei ole tainnut hirveästi tulla vastaan. Kuten eräs kirjoittaja aikanaan ilmaisi jätettyään uskonnolliset piirit, joissa oli kasvanut "en minä ole menossa helvettiin, minä olen pääsemässä vihdoin pois sieltä".